Vastuullisuus

Saamenkäsityö tehtiin perinteisesti suoraan saajalle, henkilökohtaisesti. Tarveaineet saatiin usein läheltä ja työ mitoitettiin saajan mukaan. Ankarissa oloissa vaatteiden ja työkalujen kestävyys ja käytettävyys on tärkeää. Tekijä halusi varmistaa, että työ palvelee mahdollisimman hyvin. Olihan saaja perhettä, sukua tai ainakin samalta seudulta. Sana kiirii. 

Tämä on Samekin työn lähtökohta. Sana kiirii ja työ puhuu puolestaan. Haluan, että asiakkaat saavat henkilökohtaisen, rehellisen palvelun asiastaan riippumatta. Tyytyväinen asiakas on paras mainos.

Kun hankit Samekin tuotteen, voit olla varma seuraavista asioista:

Tuote on suunniteltu suurella sydämellä

Meille jokainen Samekin tuote on näyteikkuna Samekin filosofiaan. Tätä näyteikkunaa symboloi myös Samekin vuosikymmenien aikana tutuksi tullut korurasia, jotka toimivat myös pienoisvitriineinä kun korut eivät ole käytössä. Samekin toiminnan keskeisiä periaatteita ovat:

• perinteinen käsitys ihmisestä luonnon osana ja elämästä sen ehdoilla
• luonnon materiaalien vastuullinen ja säästäväinen käyttö
• vastuu oman toiminnan vaikutuksista yhteisöön ja yhteiskuntaan
• aidon ja laadukkaan palvelun tuottaminen

Vastustan kertakäyttökulttuuria ja tuotteiden suunniteltua vanhenemista (engl. planned obsolescence). Nämä ilmiöt lisäävät luonnonvarojen tuhlaamista sekä ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Lisäksi jälkimmäinen on asiakkaan pettämistä. Meillä uusia malleja ei tehdä markkinatalouden ehdoilla vain, jotta olisi jotain uutta ja myyvää. Jokaista ideaa haudotaan rauhassa, eikä toteutuksistakaan välttämättä tehdä prototyyppiä enempää. Jokaista tuotetta arvoidaan seuraavien näkökulmien kautta:

• eettisyys ja kestävä kehitys
• kauneus ja käytännöllisyys
• pitkäikäisyys ja huollettavuus
• materiaalinkulutus ja tuotannon taloudellisuus
• vaikutus saamelaiskulttuurin ja paikallisen kehityksen kannalta

Samekin tuotteet ovat laadukasta käsityötä

Tuotanto tehdään yksittäin tai korkeintaan pienissä sarjoissa. Käytän hyvin vähän puolivalmisteita tai valettuja osia. Poislukien tietysti laukkaset. Lähes kaikki saamenhopeiden tekijät käyttävät K.A. Rasmussenin laukkasia. Lanka valetaan itse hukkalevynkappaleista, korurasiat teetetään paikallisena käsityönä ja monessa työvaiheessa suositaan käsityökaluja niiden tarkkuuden ja tekijän taitoa lisäävän vaikutuksen vuoksi. Nykyaikana olisi mahdollista käyttää paljon alihankkijoita tai teknisiä apuvälineitä tuotannon tehostamiseen. Valitettavan usein hintana on se, että käsityöntekijän taito ei kartu. Se on meidän tärkein voimavaramme.

Elinikäinen takuu valmistusvirheiden varalta

Tarkistusten jälkeen olen luottavainen, että tuotteeni on tehty hyvin ja kestäviksi. Tilastot kuitenkin väistämättä kampittavat minut joskus. Kaikki "SAMEKKI"-leimalla varustettujen tuotteiden valmistusvirheet korjataan veloituksetta. Postitus ei kuulu takuun piiriin. Jos sinulla on jotakin kysyttävää, ota vain rohkeasti yhteyttä.

Luonto on otettu huomioon

Materiaalin säästeliäs ja tarkka hyödyntäminen on keskeinen osa Samekin filosofiaa. Luonnosta ei oteta enempää kuin tarvitaan ja materiaalia ylipäänsä kulutetaan mielummin vähän ja jalostetaan pitkälle. Vähäiset jätteet ja kemikaalit kierrätetään tarkoin.

Otetaan esimerkkinä koivun pahka. Ne ovat uusiutuva luonnonvara, tosin hyvin hitaasti. Käsityöläiselle ei ole eduksi tehdä edullisia pahkakuppeja niin paljon kuin markkinat suinkin vetävät. Parempi on jalostaa pahka pitkälle, jotta yksittäisestä pahkatuotteesta saa paremman hinnan ja siten enemmän työtä. Silloin kun itse kerään pahkoja, teen sen mieluiten talvella. Tällöin puu on levossa eikä ilma ole täynnä sieni-itiöitä jotka pääsevät hyökkäämään haavaan, mikäli puu on voitu jättää pystyyn.

Poron sarvea on monen väristä. Useimmat kuitenkin haluavat vaalean sarven, missä esimerkiksi kaiverrukset erottuvat hyvin. Käytän hyväkseni aurinkoa sarven vaalentamiseen. Hyvissä ajoin tehdyt aihiot ehtivät vaalentua ikkunalla Auringon paahteessa. Aikataulun pakottaessa turvaudun joskus vetyperoksidiin, mutta se onneksi hajoaa vedeksi ja hapeksi itsestään. Sarvi hyödynnetään tarkoin, jokainen muoto löytää tuotteensa ja pienimmätkin palaset löytyvät napeista.

Porosta saa muutakin kuin sarvea, luut ja nahka niin ikään taipuvat taidokkaiksi käsitöiksi taitajien käsissä. Saparostakin saa nahkaisen saksipussin.

Onko hopean käyttö eettistä?

Kaivannaisten kohdalla tilanne ei ole yhtä yksinkertainen kuin itse kerättyjen materiaalien. Hopea on merkittävä teollinen metalli. Sitä löytyy esimerkiksi jokaisesta nykyaikaisesta autosta ja puhelimesta. Korukäyttöön myytävää hopeaa monet materiaalintoimittajat mainostavat kierrätettynä joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi. En voi tätä mitenkään todentaa, joten en aio ryhtyä mainostamaan ostamaani hopeaa 100% kierrätetyksi, vaikka se totta olisikin. Selitän alla, miksi se on todennäköistä riippumatta siitä, mitä toimittaja lupaa.

Materiaalintoimittajien mukaan kaikki käyttämämme hopea on peräisin pohjoismaisista kaivoksista. Katsotaan tilastoja:

Vuonna 2017 Ruotsissa tuotettiin hopeakoruja 10 tonnia, kierrätettiin hopeaa 14 tonnia ja kaivettiin maasta hopeaa 484 tonnia. Suomessa hopean korutuotanto oli samana vuonna 3 tonnia,  kierrätetyn hopean määrä 9 tonnia ja kaivostuotanto 2 tonnia. Lähde: World silver survey 2018.

Yllämainituista luvuista nähdään selvästi, että hopean tuotanto ja jopa kierrästysastekin ylittää korutuotannon määrän Suomessa ja Ruotsissa. Hopean tuottajien on edullista markkinoida juuri korukäyttöön tuleva hopea kierrätettynä, koska koruissa hopea on eniten esillä. On helppo ymmärtää vastuulliseen kuluttamiseen pyrkivien asiakkaiden kysyvän hopean alkuperää nimenomaan korujen osalta. Lisäksi koruteollisuuden käyttämä metallinen hopearomu on helppo kierrättää verrattuna esimerkiksi mikrosiruihin. Juuri korukäyttöön päätyvä hopea on kaikkein todennäköisimmin kierrätettyä, mainostettiin sitä sellaisena tai ei. Yhteenvetona tästä kaikesta totean, että hopeakorujen käytön lopettamisella tai vähentämisellä ei ole käytännössä vaikutusta hopean kulutukseen maailmanlaajuisesti. 

Kullasta suurin osa menee korukäyttöön. Kullan osalta olen ainakin tähän (2022) asti onnistunut käyttämään vain Lemmenjoen kultaa tai asiakkaiden omia vanhoja kultakoruja materiaalina. Tämä onkin minulle mieluisa tapa, sillä minun ei tarvitse sitoa rahojani arvokkaaseen materiaaliin ja asiakkaat saavat uusiin koruihinsa erityistä tunnearvoa vanhojen korujen kautta.

Kaivokset ja saamelaisten oikeudet

Nykyaikanen yhteiskunta tarvitsee välttämättä kaivoksia. On myös hyvä, että niitä on pohjoismaissa, missä ympäristölainsäädäntö on verraten tiukka ja valvonta on helpompaa.

En silti voi hyväksyä uusien kaivosten avaamista saamelaisalueelle. Liian moni huolenaihe on ratkaisematta. Esimerkkejä ovat saamelaisten maaoikeuskysymykset, hauras arktinen luonto ja poronhoidon elinvoimaisuus. Suomessa ei laajemmaltikaan oteta riittävästi paikallisia mukaan päätöksentekoon ja kaivostoiminnan hyödyt näyttävät muutenkin valuvan suureksi osaksi ulkomaisten rahoittajien taskuun.

Ostamalla tuet saamelaiskäsityöläisten työllistymistä kotiseudullaan